EN

Velan maksamatta jättämisestä tuli demokratiaa

C
Campus Change Report
25.09.2016
Miten kokonaisella maalla voisi olla oikeus neuvotella lainaehtoja uudelleen?

Keväällä ja kesällä 2015 kreikkalaisen Syrizan johtama vasemmistohallitus yritti neuvotella Kreikan lainaehtoja uudelleen maan velkataakan helpottamiseksi. Hallitus haki kansanäänestyksessä kansalaisten tuen epäoikeudenmukaiseksi koettujen lainaehtojen hylkäämiselle, mutta lopullinen neuvottelutulos velkojien kanssa päätyi kuitenkin vielä ankarampiin lainaehtoihin. Arkijärki kertoo, että sopimuksista pidetään kiinni. Onhan asia näin kun yksityishenkilöt hakevat ja neuvottelevat lainaa pankista. Miten kokonaisella maalla voisi olla oikeus neuvotella lainaehtoja uudelleen?
 

Taloustieteilijät: Velan lyhentäminen johtaa kaaokseen

Paljonko Kreikalla sitten ihan oikeasti on velkaa? Käsittämättömiä summia. Heinäkuuhun 2015 mennessä Kreikalle on myönnetty hätälainaa 240 miljardia euroa, joista 120 miljardia euroa on käytetty vanhojen lainojen lyhennyksiin. Tuo reilu sata miljardia hätärahaa on mennyt pääosin ranskalaisille ja saksalaisille pankeille. Valtion menoihin on käytetty 27 miljardia euroa.

Niin uskomattomalta kuin se saattaa kuulostaakin yhä useamman taloustieteilijän mukaan velan periminen ei ole aina järkevää. Kotitalouden velka ja valtion velka eivät ole samoja asioita. Maailman johtavat taloustieteilijät, etunenässä Nobel-palkittu taloustieteilijä Paul Krugman kritisoivat Kreikalta vaadittujen ehtojen ankaruutta. Kreikkalaisten palkat ovat laskeneet 30 prosenttia, eläkkeitä on kutistettu lähes 50 prosenttia ja nuorisotyöttömyys kiivennyt yli 50 prosentin.

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta velkaehtoja on kritisoitu ennenkuulumattomiksi ja ehtojen seurauksia vakaviksi niin Kreikan demokratialle kuin ihmisoikeuksille. EU:n komissio, Euroopan keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja euromaat ovat kuitenkin pysyneet nykyisellä tiukkoja leikkauksia vaativalla linjalla, vaikka IMF myönsi jo vuonna 2012 kovan leikkauspolitiikan epäonnistuneen.


Kreikan velanperinnästä unohtui demokratia

Nyt valitulla linjalla Kreikalle on myös oikeasti käynyt huonosti. Tavalliselle kreikkalaiselle arjesta on tullut lyhyessä ajassa kamppailua: rahan saantia pankeista rajoitetaan, yhä suurempi osa kreikkalaisista kärsii vakavasta aineellisesta puutteesta ja itsemurhaluvut ovat kasvaneet.

Kreikalla on vakava kriisi. Alunperin kreikankielinen sana krisis tarkoittaa käännekohtaa. Entä jos kreikkalaiset poliitikot päättäisivät jättää velan kokonaan maksamatta?

Kreikan kriisiä on hoidettu ja perusteltu valtavirtaisen, klassisen taloustieteen mukaisesti. Sen mukaan raha on neutraali hyödyke ja rahan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Liberaalimpaa, taloustieteilijä John Maynard Keynesin mukaan nimettyä keynesiläistä koulukuntaa edustava Paul Krugman toteaa suositussa kolumnissaan, että klassisen taloustieteen soveltamisessa on menty pahasti vikaan. Huonojakin taloudellisia analyyseja käytetään lähinnä poliittisten ryhmien tavoitteiden palvelemiseen.

Suurin kritiikki kuuluu kuitenkin siitä, että velan ankaraan lyhentämiseen perustunut politiikka ei ole huomioinut demokratiaa. Kreikkalaiset äänestivät tiukentuville lainaehdoille ei. Liberaalien taloustietelijöiden mukaan menojen leikkaamisia ei olisi edes pitänyt pohtia, sillä ne vain lisäävät talouden alamäkeä. Konservatiiveista velkojen anteeksiantaminen on puolestaan lepsua ja lietsoo muita samaan. Jos Kreikka rikkoo säännöt ja jättää velan maksamatta, mitä tapahtuu? Sekoavatko pankit, tuleeko uusi talousteoria vallalle ja maksaako kukaan enää velkaa?
 

Pelisäännöt menevät uusiksi

Islanti rikkoi tietoisesti pelisääntöjä ja kieltäytyi pelastamasta oman talouskuplansa puhjettua pankkeja ja ulkomaiden menetyksiä pankkien keinotteluissa syntyneistä tappioista. Islannin nopeaa toipumista kriisistä pidetään nyt ihmeenä. Mitä pidemmälle Euroopan velkakriisi etenee, sitä selkeämpää on se, että velkakriisi, talous ja raha ovat yhteiskunnallisia kysymyksiä. Talous ei ole vain politiikan ulkopuolella tapahtuvaa rahanvaihtoa. Kreikan kriisin ankara hoito on ollut johdonmukaista talouspolitiikkaa, mutta vain yksi vaihtoehto useiden joukossa.

Demokraattisten vaatimusten ohittaminen lisää vastakkainasettelua kansalaisten ja EU-eliitin välillä. Jos tavallinen kreikkalainen ei voi vaikuttaa äänestämällä, vaaleja ei pian kannata järjestää. Jos kreikkalaiset päättävät jättää velat maksamatta tai hylätä Euroopan unionin, saattaa perässä seurata liuta velkakurimuksen alla kärvisteleviä maita ja talouden ennustettavuus kärsii. Perinteiset talousajatukset ovat nyt heittämässä häränpyllyä, eikä varmoja vastauksia ole. EU:n johtajat joutuvat pohtimaan, onko velkaa aina järkevää periä takaisin.

 

Luettavaa

Helsingin sanomien katsaus Kreikan velkakriisin historiaan (suomeksi): http://www.hs.fi/talous/a1436584297478

New York Timesin katsaus Kreikan velkakriisin syihin ja seurauksiin (englanniksi):

http://www.nytimes.com/interactive/2015/business/international/greece-debt-crisis-euro.html?_r=1


Englanninkieliset lähteet:

Paul Krugman: Why Economics Failed, International New York Times. http://www.nytimes.com/2014/05/02/opinion/krugman-why-economics-failed.html?_r=0

Krugman: Notes on Greece: http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/04/19/notes-on-greece/?_r=1

Greek crisis fallout is an opportunity for health, World Health Organization: http://www.who.int/bulletin/volumes/92/1/14-030114/en/

Is Greece Heading For A Recovery? Levy Economics Institute of Bard College. http://www.levyinstitute.org/pubs/sa_gr_dec_14.pdf

Greece’s Debt Crisis Explained, International New York TImes. http://www.nytimes.com/interactive/2015/business/international/greece-debt-crisis-euro.html?_r=0

Greece. An Update of IMF Staff’s Prelimanary Public Debt Sustainability Analysis. http://www.imf.org/external/pubs/ft/scr/2015/cr15186.pdf?hootPostID=2cd94f17236d717acd9949448d794045

Former Central Bank Head Karl Otto Pöhl: Bailout Plan is All About ‘Rescuing Banks and Rich Greeks’. Der Spiegel.

http://www.spiegel.de/international/germany/former-central-bank-head-karl-otto-poehl-bailout-plan-is-all-about-rescuing-banks-and-rich-greeks-a-695245.html


Suomenkieliset:

HS: Jos Suomi olisi kokenut Kreikan hevoskuurin, keskipalkka olisi noin 2 000 euroa

http://www.hs.fi/talous/a1435120282039

Raha ja talous: Kreikka-keskustelun tolkuttomuudet: http://blogit.image.fi/rahajatalous/kreikka-keskustelun-tolkuttomuudet/

Yhteistyössä

Otava Hundred