EN

Tulevaisuuden sairaala sijaitsee kotisohvalla

C
Campus Change Report
20.09.2016
Kuinka terveydenhoito ja hoidontarpeen arviointi muuttuu tulevaisuudessa?

1. Puhelimesi muuttuu taskulaboratorioksi

Tapahtuu eräänä päivänä lähitulevaisuudessa: heräät uuteen aamuun kurkku karheana. Makaat sängyssä pohtien, tartutatko koko työporukan, jos lähdet töihin. Sitä ei kuitenkaan tarvitse miettiä kauaa, sillä kehoosi kiinnitetty pikkuruinen tekoluomi on yön aikana seurannut elintoimintojasi ja tehnyt analyysin työkyvystäsi. Luomeen langattomasti kytketty älypuhelimesi toteaa, että tänään on viisainta jäädä kotiin. Seuraavaksi ruudulle ilmestyy sähköinen resepti apteekista haettavalle lääkkeelle samalla kun järjestelmä lähettää työnantajalle viestin, että työpaikalta puuttuu tänään yksi käsipari.

Kymmenen vuoden päästä tämä saattaa olla todellisuutta. Nykyteknologia tarjoaa jo nyt terveydestään kiinnostuneille mahdollisuuden seurata kehon toimintaa monin eri tavoin. Erilaisten sensoreiden avulla voi kerätä tietoa esimerkiksi unenlaadusta, verenpaineesta ja stressitasosta omaan älypuhelimeen. Kännykkää voi myös käyttää esimerkiksi laboratoriotestien tekemiseen, mutta toistaiseksi omaseurannan tulosten ja terveydenhuollon järjestelmien yhteen sovittaminen on hankalaa. Esimerkiksi diabeetikkojen omat verensokerimittaustulokset kulkeutuvat aniharvoin lääkärille ennen vastaanotolle saapumista.

Yhdysvalloissa digitaalisten työkalujen ja terveyden liitto on pidemmällä. Rapakon takana liki kolmasosa amerikkalaisista on asioinut virtuaaliklinikalla. Pohjoismaissakin on otettu virtuaalihoidon ensiaskelia: Suomessa lääkäriyritys Meedoc tekee yhteistyötä yliopiston terveydenhuollosta vastaavan tahon kanssa. Hoitotarvetta verkossa arvioiva lääkäri on avustanut päivystysjonojen purkamisessa.

Digiterveydellä on jo noin 40 miljardin dollarin markkinat maailmanlaajuisesti ja sovelluskauppa iTunesin valikoimassa on 43 000 terveyssovellusta. Osa sovelluksista on syntynyt huippututkimuksen tuloksena, mutta sääntelyn puute synnyttää myös paljon tyhjiä lupauksia. Loppukädessä vastuu sovellusten käytöstä on aina kuluttajalla.
 

2. Lääkärit ripustavat stetoskoopin naulaan

Samaiset terveyssovellukset ovat kovaa vauhtia mullistamassa lääkärin työsalkun. Yli kolme miljoonaa lääkäriä ympäri maailmaa on ladannut sovelluksen, jonka avulla iPhone muuntuu stetoskoopiksi. Google Glasses -virtuaalityökalulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat neuvoa ambulanssihenkilökuntaa onnettomuuspaikalla sairaalasta käsin.

Mikäli ennusteet pitävät paikkansa, digitalisaatio mullistaa pian hoitohenkilökunnan koko ammattikuvan. Kun lääkäreiden kädet eivät enää ole sidottuina mittausinstrumentteihin, voivat he keskittyä asioihin, joihin koneet eivät kykene: potilaan kohtaamiseen, kuuntelemiseen ja läsnäoloon. Se tarkoittaa, että lääkäreiden on muodostettava uudenlainen suhde potilaisiin. Auktoriteettien sijaan he toimivat eräänlaisina mentoreina, jotka neuvovat asiakkaitaan terveyden ylläpitämisessä.

Vaikka päivystävät lääkärit ovat ainakin toistaiseksi oikeita ihmisiä, alkaa robotisaatio olla sairaaloissa jo tätä päivää: kauko-ohjattavat koneet avustavat vaativissa leikkauksissa ja hermostovaurioita kuntoutetaan innostavien pelien avulla. Tutkijat Göteborgin yliopistolla ovatkin todenneet pelien olevan tulevaisuuden lääkintää. Niiden avulla kuntoutus halpenee merkittävästi.

Edessämme saattaa olla lääketieteen historian suurin murros: joidenkin ennusteiden mukaan itsehoito vähentää lääkäreiden määrää jopa 80 prosenttia. Vaikka radikaalit visiot eivät toteutuisi, kansalaisten mahdollisuus hallita omaa terveyttään edellyttää ammattilaisilta uutta lähestymistapaa työhön.
 

3. Tietomassoista kaivetaan elinvuosia

Tulevaisuuden ihanneyhteiskunnassa elintapasairaat kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää vain vähän, sillä resurssit suunnataan sairauksien ennaltaehkäisemiseen. Kun terveydenhuollon prioriteetit muuttuvat, myös käsityksemme terveydestä muuttuu. Tulevaisuudessa emme ehkä miellä terveyttä elämäksi ilman sairautta, vaan kyvyksi elää mielekästä arkea. Tutkimuksen mukaan tällaisessa yhteiskunnassa työpaikat ja koulut kilpailevat sillä, kuka pystyy tarjoamaan ihmisille ympäristön, joka tekee heistä terveempiä.

Suuria tietomassoja, kuten rekisteritietoja ja datapankkeja yhdistelemällä voidaan kartoittaa sairausriskejä ja ennustaa kansantauteja. Tämä auttaa tulevaisuuden ennakoimisessa ja helpottaa sellaisten päätösten tekemistä, jotka pitkällä tähtäimellä pidentävät kansakuntien elinikää.

Parhaimmillaan terveyspalvelujen digitalisaatio lisää kansalaisten valinnanvapautta: asiakkaiden ei tarvitse keskittyä enää hoitoon pääsyyn vaan eri palveluiden vertailuun. Vapaudella on kuitenkin varjonsa: on varmistettava, että palvelut lunastavat lupauksensa. Kun terveystietojen omistus siirtyy yksityishenkilöille, meidän on arvioitava uudelleen suhdettamme yksityisyyteen, valvontaan ja tietojen luovuttamiseen ulkopuolisille.

Sovellusten avulla meistä kaikista voi siis tulla oman terveytemme asiantuntijoita. Tämä tarkoittaa, että yksilön vastuu omasta terveydestään kasvaa. Tulevaisuudessa haluat kenties miettiä kahteen kertaan, hoidatko sairaspäivänä karheaa kurkkuasi tujauksella viskiä, sillä ostotietosi lähetetään suoraan vakuutusyhtiölle. Siihen saakka saat hoitaa tai laiminlyödä terveyttäsi mielesi mukaan – ja valmistautua jonottamaan vastaanotolle.

Yhteistyössä

Otava Hundred