EN

Teknologia tekee meistä taparikollisia

C
Campus Change Report
20.09.2016
Laiton lataaminen ei tunnu rikokselta – ja se hämmentää oikeuskäsitystämme.

Digitaalinen kirja ei jätä hyllyyn tyhjää koloa. Sen takia sen laiton lataaminen ei tunnu samalta, kuin jos sulloisi tiiliskirjaromaanin puseron alle kirjakaupassa.

Tutkimusten mukaan alle kolmekymppisistä vain alle kymmenesosa pitää näitä edes rinnastettavina tekoina. Niistäkin, jotka pitävät tiedostojen laitonta lataamista erittäin vääränä, viidesosa on ladannut jotain laittomasti myös itse.

Informaatioteknologia muuttaa rikollisuutta. Se hämmentää samalla oikeuskäsitystämme.

Mikä rikoslain mukaan on väärin, ei meidän mielestämme sitä välttämättä ole. Toisaalta moni asia, joka suurimmasta osasta meistä on tuomittavaa, kuten sosiaalisessa mediassa vainoaminen, ei ole kaikkialla vielä rikollista.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tutkijan Anni Lietosen mukaan on hälyttävää, että osa kansasta on lainsäädännön kanssa eri mieltä. Rikoksentorjunta ja lainsäädäntö lähtevät siitä ajatuksesta, että kansalaiset pitävät oikeusjärjestelmää oikeudenmukaisena. Kun näin ei ole, sen painoarvo laskee. Lakien noudattaminen vähenee ja samalla oikeusturva huononee.

Suurin syy esimerkiksi laittomalle lataamiselle on sen helppous. Kiinnijääminen on erittäin harvinaista. Lietosen mukaan verkossa varastaminen tuntuu myös jollain tapaa uhrittomalta. Internetissä tekijän ja uhrin etäisyys kasvaa. Sillä voi selittää myös lisääntynyttä häirintää, ahdistelua ja petoksia.
 

Kyberrikoksen pitää tuntua väärältä

Vuonna 2013 perustettiin Europolin kyberrikollisuuden yksikkö, joka pyrkii taistelemaan hurjasti lisääntynyttä kyberrikollisuutta vastaan ja nopeuttamaan lainsäädännön luomista, sillä laki laahaa kaukana perässä. Ongelma on se, että kyberrikollisuuteen liittyvät rikoslait ja määritelmät vaihtelevat maittain. Se mikä yhdessä maassa on kriminalisoitu, on toisessa vielä laillista. Valmistuessaankin kyberrikoslait tulevat todennäköisesti aina olemaan teknologian kehityksestä jäljessä.

Yleinen mielipide rikoksentorjunnan parissa on se, että ihmiset eivät riko lakia, koska he pelkäävät kiinnijäämistä. Internetissä jäämme pitkälti oman moraalimme varaan, koska kiinnijäämisen riski on häviävän pieni.

Lainsäädäntö ei pysty luomaan kybermaailmaa, jossa kaikki toimisivat yhteisen moraalin ohjaamina. Rikoksentorjunnan seuraava haaste on luoda ilmapiiri, jossa rikoksen tekemisen mahdollisuudet ja halu olisi mahdollisimman vähäinen. Toivo on asetettu ihmisten itsesääntelyn, eli moraalin vahvistamiseen. Kyberrikollisuutta ehkäistään seuraavaksi tietoisuuden lisäämisellä ja nettietiketin opettamisella.

Yhteistyössä

Otava Hundred