EN

Perustulokokeilu selvittää, onko ihmislaji laiska vai toimelias

C
Campus Change Report
02.10.2016
Tulevaisuudessa yhä harvemmalla on säännöllinen kokopäivätyö ja epäsäännölliset työsuhteet yleistyvät.

Perustulokokeilu selvittää, onko ihmislaji laiska vai toimelias

Tulevaisuudessa yhä harvemmalla on säännöllinen kokopäivätyö. Epäsäännölliset työsuhteet yleistyvät, ja Uberin kaltaiset työn organisoimisen tavat laajentavat yhä uusille aloille. Lisäksi on arvioitu, että robotit korvaavat merkittävän osan nykyisistä ammateista, jopa 6 prosenttia Yhdysvaltojen työmarkkinoista vuoteen 2021 mennessä. Seurauksena varallisuus jakaantuu entistä epätasaisemmin

Perustulolla epävarmuutta vastaan

Kun työstä tulee epämääräistä silppua, sosiaaliturvan järjestämistä täytyy pohtia uudelleen. Yhdeksi vaihtoehdoksi on kaavailtu perustuloa. Se on kaikille kansalaisille maksettava verovapaa tulo, jota ei menetä, vaikka saa työpaikan tai vaikka tulot nousevat hetkellisesti. Perustulo yksinkertaistaa byrokratiaa, sillä summa kilahtaa tilille automaattisesti ilman lomakesumaa.

“Perustulon puolustajat lähtevät siitä, että ihminen on aktiivinen ja rationaalinen olento, joka tekee hyviä valintoja, jos siihen annetaan mahdollisuus."

Suomessa hallitus on suunnitellut perustulokokeilun alkavan jo vuonna 2017. Kahden vuoden kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua, 25-58-vuotiasta suomalaista työtöntä saa työmarkkinatuen perusosan sijasta käteensä 560 euron perustulon ilman työvelvoitetta. Rahaa ei menetä, vaikka kokeilun aikana saisikin töitä. 

Kattoon syljeskely vai uudet bisnekset?

Perustulon ajatus herättää kysymyksiä ihmislajin perusluonteesta. Jos tilille tulee joka kuukausi vastikkeetonta rahaa, houkutteleeko kotisohva enemmän kuin yrittäjyys tai pätkätyö?

“Perustulon puolustajat lähtevät siitä, että ihminen on aktiivinen ja rationaalinen olento, joka tekee hyviä valintoja, jos siihen annetaan mahdollisuus. Perustulo nähdään mahdollisuutena, jossa ihminen vapautuu toteuttamaan potentiaaliaan”, kertoo Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas, joka vastaa Suomen perustulokokeilun suunnittelusta.

Monet perustulon vastustajat sen sijaan ajattelevat, että mahdollisuus kieltäytyä työstä passivoi. Lisäksi monet pelkäävät, että järjestelmä tulisi mahdottoman kalliiksi, kun tukien piiriin tulisi joukko ihmisiä, jotka aikaisemmin ovat joutuneet pärjäämään ilman, kuten yrittäjät. 

Toisaalta kustannukset laskevat, jos perustulon saajat rupeavat entistä aktiivisemmin esimerkiksi yrittäjiksi. 

“Me emme tiedä, miten käy,” Kangas sanoo.

Kokeilussa selviää siis ei enempää eikä vähempää kuin ihmislajin perusluonne. 

“Luulen, että ihmisen perusolemus on sama, oli työssä tai ei,” Kangas arvelee. 

Lähteet:

The Atlanticin uutinen Hollannin perustulokokeilusta: http://www.theatlantic.com/business/archive/2016/06/netherlands-utrecht-universal-basic-income-experiment/487883/

 

The Economistin artikkeli perustulosta:
http://www.economist.com/news/briefing/21699910-arguments-state-stipend-payable-all-citizens-are-being-heard-more-widely-sighing
 

The Atlanticin artikkeli työn tulevaisuudesta: http://www.theatlantic.com/magazine/archive/2015/07/world-without-work/395294/

 

EVA:n raportti työn robotisaatiosta:
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/Robotit-t%C3%B6ihin.pdf

Yhteistyössä

Otava Hundred