EN

Kuinka ruuasta tuli kultti?

Uusimmat ruokatrendit lupaavat rajatonta energiaa ja suorituskyvyn maksimointia. Kovinta ääntä pitävien ravitsemusgurujen takaa löytyy bisnesajattelu.

Kolme desiä kahvia, kaksi ruokalusikallista voita ja kaksi ruokalusikallista kookosöljyä sekoitetaan blenderissä. Noin 450 kaloria sisältävän rasvakahvin juomisen kehutaan johtavan ”rajattomaan energiaan, ruokahalun katoamiseen, lihasmassan kasvamiseen, rasvanpolttoon ja mahtavaan keskittymiseen”.

Fitness-blogeissa vastaan tulevaa bulletproof-kahvia tekee heti mieli kokeilla, niin vahvoja ylistyksiä se saa osakseen. Reseptin takaa löytyy Piilaaksossa asuva sijoittaja ja teknologiayrittäjä Dave Asprey, joka kertoo kokeilleensa Tiibetissä paikallista voiteetä ja ”nuorentuneensa välittömästi”. Mies hymyilee leveästi Facebook-sivullaan ja näyttää varsin elinvoimaiselta harmaantuneen parransänkensä kera.

Uusimmat ruokatrendit lupaavat rajatonta energiaa ja suorituskyvyn maksimointia. Kovinta ääntä pitävien ravitsemusgurujen takaa löytyy bisnesajattelu.Asprey kertoo nettisivuillaan käyttäneensä kaksi vuosikymmentä ja yli 300 000 dollaria oman biologiansa hakkeroimiseen. Hän kertoo laihtuneensa yli 50 kiloa laihduttamatta, nostaneensa älykkyysosamääräänsä yli 20 pistettä ja laskeneensa biologista ikäänsä opettelemalla nukkumaan tehokkaammin lyhyemmässä ajassa. Hän on kirjoittanut bestseller-kirjan bulletproof-dieetistä, pitää omaa bulletproof-radiopodcastia, myy bulletproof-tuotteita ja järjestää bulletproof-biohakkerointikonferensseja. Miehen Facebook-sivulla on yli 155 000 tykkääjää.

Bulletproof-kahvin toimivuuden perustelu vaikuttaa täydelliseltä. Yhdistelmä tiibettiläistä perinnereseptiä ja nykyaikaisia länsimaisia tutkimustuloksia sopii siihen nykytrendiin, jossa halutaan valaistua ja menestyä yhtäaikaisesti.
 

Ruualla voittamattomaksi


Ravitsemustieteilijät torppaavat niin bulletproofin nuorentavat vaikutukset kuin juoman hyödyllisyyden. Aivojen ensisijainen ravintoaine ovat hiilihydraatit, eivät rasvat, vaikka juoman sisältämät keskipitkät rasvahapot hyödyllisiä ovatkin.

Ravitsemustiede kärsii uskottavuuskriisistä, kirjoittaa James Hamblin The Atlanticissa. Joka nurkasta tuntuu nousevan totuuksia parhaasta ruokavaliosta. Yhdessä jutussa arvostettu ravitsemustieteilijä hehkuttaa jonkun tietyn ravintoaineen vaikutusta, seuraavassa toinen julistaa päinvastaista. Tämän viikon suositus on ensi viikolla vaarallista. Venkoilu houkuttelee ajattelemaan, että kaikki tutkimustieto kumoutuu lopulta kuitenkin.

Ruokavaliolla on kuitenkin olennaisen tärkeä merkitys terveyteen ja elinikään. Siitä kaikki ovat samaa mieltä. Parhaasta ruokavaliosta kiistellään silti kiivaasti. Kovinta ääntä pitävät ne, jotka lupaavat helppoja ratkaisuja ja ovat varmoja niiden toimivuudesta. Monella on oma lehmä ojassa - kirja tekeillä tai tuotesarja lanseerattu. Kukapa ei haluaisi olla ravintoguru.
 

Kasvikset tekevät taatusti ihmeitä


Tieteellinen julkaisu Annual Reviews pyysi Yalen yliopiston tohtori Andrew Katzia vertailemaan erilaisten muotidieettien hyötyjä ja haittoja tieteellisen näytön näkökulmasta. Loppupäätelmäksi tuli, ettei yksikään ruokavalio ollut muita parempi, mutta tietyt tunnusmerkit ruokavalioissa osoittautuvat terveydelle hyödyllisiksi. Mahdollisimman vähän prosessoitu, pääosin kasviksista koostuva ruokavalio näyttäisi edistävän terveyttä ja ehkäisevän sairauksia.

Ruokavaliosta puhuttaessa pitäisi myöntää, että on paljon asioita, joita emme varmuudella tiedä. Silti lähes vihamielinen yhden ruokavalion markkinoiminen muiden kustannuksella vahingoittaa koko keskustelua ja johtaa vain loputtoman epäilyn ja epävarmuuden suohon. Katzin mielestä terveysmedioissa pitäisi uusien ihmedieettien sijaan kertoa enemmän niistä ruoka-aineista, jotka varmasti tiedämme terveellisiksi.

Tohtorin mukaan filosofi Bertrand Russell osui naulan kantaan sanoessaan, että maailman kiusana on se, että typerät ovat ehdottoman varmoja ja viisaat täynnä epäilystä.

Yhteistyössä

Otava Hundred