EN

Älypuhelin teki meistä kultakaloja

C
Campus Change Report
20.09.2016
Kultakala nauttii epäkiitollisesta asemasta toimia eläinmaailman esimerkkinä lyhyestä keskittymiskyvystä. Kultakalan keskittymiskyky on yhdeksän sekuntia. Kiitos älylaitteiden, sinun on sekunnin lyhyempi

Microsoftin tekemän tutkimuksen mukaan ihmisen keskittymiskyky oli ruhtinaalliset kaksitoista sekuntia vielä vuonna 2000, mutta älylaitteiden leviäminen kaikkien käyttöön on pudottanut sen kahdeksaan. 18-24-vuotiaista puolet näprää puhelintaan alle puolen tunnin välein. Kirjojen lukeminen on vähentynyt: yhdysvaltalaisten kyselyjen mukaan lähes neljännes ei ole lukenut vuoden aikana yhtään teosta. Vuonna 1978 ainakin yhden kirjan oli lukenut 92% vastaajista.
Kultakala nauttii epäkiitollisesta asemasta toimia eläinmaailman esimerkkinä lyhyestä keskittymiskyvystä. Kultakalan keskittymiskyky on yhdeksän sekuntia. Kiitos älylaitteiden, sinun on sekunnin lyhyempi.

Herpaantuminen voi olla hengenvaarallista

Monen asian rinnakkain hoitaminen, eli multitasking, ei ole asioiden rinnakkain hoitamista lainkaan, vaan yhdestä tehtävästä toiseen hyppimistä. Poukkoilu heikentää muistia ja oppimista. Jos yrität keskittyä ja tiedät, että viereisessä selainikkunassa odottaa lukematon sähköposti, voi älykkyysosamääräsi laskea hetkellisesti jopa kymmenen pisteen verran.

Pahimmillaan keskittymiskyvyn puute johtaa kuolemaan: yhden tutkimuksen mukaan tekstiviestien kirjoittaminen ajaessa aiheuttaa teini-ikäisille kuskeille enemmän kuolettavia auto-onnettomuuksia kuin alkoholi.
 

Muutos ei ole välttämättä pahasta

Vielä ei ole syytä huoleen. Keskittymiskyvyn lyhentyminen liittyy uuteen tapaan käsitellä informaatiota, eikä paluuta vähemmän verkottuneeseen maailmaan ole. Sama pätee myös kouluihin, jotka ovat perinteisesti tottuneet opettamaan tietoa passiivisesti vastaanottavia oppilaita.

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta koordinoi Mind the Gap -hanketta, joka tutkii kuilua koulujen oppimiskäytäntöjen ja diginatiivien oman oppimiskulttuurin välillä. Tarkoitus ei ole saada oppilaita sulkemaan älylaitteitaan, vaan tehdä kouluympäristöstä osallistavampi.

“Nuoret eivät ahdistu tietotulvasta, vaan surffaavat aallon harjalla. Paitsi koulussa, jossa heidät pakotetaan kuuntelemaan”, kommentoi hanketta vetävä professori Kirsti Lonka.

Monet nuoret ovat aikuisia parempia säätelemään itse teknologian käyttöään. Mennessään hampurilaiselle nuoret saattavat poistaa matkapuhelimet käytöstä pinoamalla ne pöydälle ruokailun ajaksi. Älylaitteita ei tulisi takavarikoida koulussa, vaan ottaa ne oppimisvälineiksi.


Linkkejä:

http://advertising.microsoft.com/en/cl/31966/how-does-digital-affect-canadian-attention-spans

http://www.theguardian.com/science/2015/jan/18/modern-world-bad-for-brain-daniel-j-levitin-organized-mind-information-overload

http://wiredminds.fi

Yhteistyössä

Otava Hundred