EN

Aika ajoi ohi totuudesta

C
Campus Change Report
02.10.2016
Populistinen faktojen sivuuttaminen ja vääristely ovat historiallisesti vedonneet ihmisiin erityisen hyvin, kun he kokevat toimeentulonsa ja yhteiskunnallisen asemansa uhatuksi.

Aika ajoi ohi totuudesta

Donald Trump väitti nähneensä tuhansien muslimien hurraavan WTC-iskujen aikaan. Hän myös sanoi, että presidentti Barack Obama perusti ISIS-järjestön ja tukee aktiivisesti sen toimintaa.

Pulitzer-palkittu tietotoimisto PolitiFact on todennut, että nämä väitteet ovat räikeitä valheita ja että Trump on selvästi vuoden 2016 epärehellisin presidenttiehdokas. Trumpin kannattajia tämä ei näytä haittaavan, vaan hän kisaa edelleen tiukasti voitosta.

Tunne voittaa faktat

Valheiden suuri määrä ja niiden paljastamisen vähäinen vaikutus ovat saaneet kommentaattorit puhumaan totuuden jälkeisestä maailmasta. 

“Ilmiöön sisältyy välinpitämättömyys totuudenmukaisuutta kohtaan ja oppineisuuden halveksimista. Äärimmäisimpiin muotoihin voi sisältyä jopa ajatus, että totuus on itsessään paha asia, kertoo yleisen historian dosentti Oula Silvennoinen Helsingin yliopistolta. 

Valheiden suuri määrä ja niiden paljastamisen vähäinen vaikutus ovat saaneet kommentaattorit puhumaan totuuden jälkeisestä maailmasta. 

 

Esimerkkejä tästä löytyy niin Euroopasta kuin Yhdysvalloistakin. Britannian entinen oikeusministeri, Michael Gove, sanoi Brexit-kampanjan aikana, että ihmiset “ovat saaneet tarpeekseen asiantuntijoista”. Yhdysvaltain edustajainhuoneen entinen puhemies, Newt Gingrich, sivuutti rikostilastot, koska ne ovat ristiriidassa ihmisten kokemusten kanssa. 

Totuuden jälkeisessä maailmassa faktojen sivuuttaminen ja tunteisiin vetoaminen on hyväksyttävämpää kuin ennen. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon sanoin: “Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.

Ennen ei ollut paremmin

Tietoisessa totuuden vääristelyssä ei ole mitään uutta. Jo 1600-luvulla levitettiin väärennettyjä versioita kirjeistä ja asiakirjoista alkuperäislähteinä. Oikeastaan vain vuosina 1920–1990 länsimaissa sitouduttiin ammattimaisen toimittajan ideaaliin. 

“Olisin hyvin varovainen kutsumaan tuoreinta kehitystämme uudeksi aikakaudeksi. Mediakentän pirstoutuminen ja some ovat avanneet ovea populismille, mutta faktat ovat yhä tärkeitä”, sanoo mediahistorioitsija Jukka Kortti Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta.

Populismi kasvaa epävarmuudesta

Populistinen faktojen sivuuttaminen ja vääristely ovat historiallisesti vedonneet ihmisiin erityisen hyvin, kun he kokevat toimeentulonsa ja yhteiskunnallisen asemansa uhatuksi. Tämän vuoksi taloudelliset laskusuhdanteet ovat usein linkittyneet totuuden sivuuttavien autoritaaristen liikkeiden nousuun.

“Tunne omasta huonosta asemasta altistaa retoriikalle, joka vetoaa järjen sijasta tunteisiin. Tämä korostuu erityisesti tietyllä ihmisryhmällä, joka on skeptinen muutosta ja ulkopuolisia kohtaan”, Silvennoinen sanoo. 

Populistisen tiedon leviämiseen vaikuttaa myös tiedonvälityksen pirstaleisuus. Jukka Kortin mukaan valheellisen tiedon leviäminen on ollut heikointa, kun mediakenttä on ollut riittävän rajattu.

“Yhdysvalloissa esimerkiksi uutisankkuri Walter Cronkiten kaltaiset kansalliset ikonit loivat sukupolvikokemuksen ja pitivät yhteiskunnan tiiviinä. Euroopassa erityisesti pohjoismaiset yleisradiot ovat toimineet samoin.”

Mahdollisuus valikoida itsellemme mieluisat tiedonlähteet vahvistaa yhteiskunnallista eriytymistä. Hedelmällinen poliittinen keskustelu vaatii yhteistä tietopohjaa, ja se jää puuttumaan.

Mahdollisuus valikoida itsellemme mieluisat tiedonlähteet vahvistaa yhteiskunnallista eriytymistä.

Kriittinen ajattelu pelastaa

Sekä Kortti että Silvennoinen ovat yhtä mieltä siitä, että mediakasvatuksella on suuri rooli totuudenmukaisen tiedon puolustamisessa ja yhteiskunnallisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä.

Silvennoinen pitää rationaalisen ajattelun ja sen hyötyjen avaamista erityisen tärkeänä. 

“Opettamalla kriittistä ajattelua voidaan pitää mahdollisimman pienenä se osuus väestöstä, joka ei osaa suhtautua kriittisesti edes selvimpiin esimerkkeihin valemedioista.”

Kortti antaa tunnustusta suomalaiselle medialukutaidon opetukselle. Hänen mukaansa nuoret ovat taitavampia median kuluttajia kuin aiemmat sukupolvet. Toisaalta he myös elävät entistä hankalammin hahmotettavassa mediakentässä, jossa saatavilla olevan tiedon määrä on moninkertaistunut. 

Somen ja loputtomien medialähteiden keskellä pelkkä tieto luotettavista lähteistä ei riitä. Lähdekriittisyys täytyy saada iskostettua ihmisten selkärankaan.

 

Linkkejä:

http://www.vox.com/2016/6/28/12046126/brexit-donald-trump-facts-politics 

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1472269157416 

https://www.washingtonpost.com/opinions/fact-checking-in-a-post-fact-world/2016/05/19/d37434e2-1d0f-11e6-8c7b-6931e66333e7_story.html?utm_term=.0f27b3def902 

http://www.poynter.org/2016/no-were-not-in-a-post-fact-era/421582/ 

https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/may/13/boris-johnson-donald-trump-post-truth-politician 

http://news.harvard.edu/gazette/story/2016/07/politics-in-a-post-truth-age/ 

https://en.wikipedia.org/wiki/Post-truth_politics 

https://granta.com/why-were-post-fact/ 

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/08/19/valheenpaljastaja-tervetuloa-faktojen-jalkeiseen-aikaan 

http://www.economist.com/news/leaders/21706525-politicians-have-always-lied-does-it-matter-if-they-leave-truth-behind-entirely-art?fsrc=scn/tw/te/pe/ed/artofthelie

Yhteistyössä

Otava Hundred